Purentalihasten käsittely tarkoittaa hoitoa, jossa pyritään vähentämään puremalihasten ja leuan alueen kuormitusta sekä helpottamaan siihen liittyviä oireita. Purentaelimistön toimintahäiriöihin voi kuulua esimerkiksi puremalihasten tai leukanivelen kipua, leukojen jäykkyyttä ja väsymistä, suun avauksen rajoittumista, nivelääniä sekä päänsärkyä tai kasvojen alueen kipua.

Tämä on hyvä ymmärtää heti alkuun: purentalihasten käsittely ei ole vain “leukahieronta”. Parhaimmillaan se on tapa päästä kiinni siihen, miksi kasvojen, leuan, ohimoiden ja joskus myös niskan alue tuntuu jatkuvasti kuormittuneelta.

Purentalihakset tiedostetaan usein vasta kun ne alkavat oireilla

Moni tiedostaa purentalihakset ja niiden tehtävän, vasta kun niihin ilmaantuu oireita ongelmista.

Ne osallistuvat pureskeluun, puremiseen, puhumiseen ja leuan liikkeiden hallintaan, mutta niiden ylikuormitus ei aina tunnu heti selvästi juuri siinä kohdassa, missä ongelma on. Oire voi näyttäytyä ohimosärkynä, kasvojen väsymisenä, jäykkänä suun avauksena tai tunteena, että leuka ei vain osaa olla rennosti.

TMD-oireisiin (purentaelimistön toimintahäiriö) kuuluu muun muassa päänsärky, kipu puremalihaksissa tai leukanivelessä, kasvoihin tai kaulaan säteilevän kivun, leuan jäykkyys sekä rajoittunut liikke tai lukkiutuminen.

Moni hakeutuu hoitoon vasta siinä vaiheessa, kun oire on jatkunut jo pitkään. Siihen asti tilannetta on ehkä pidetty “vain stressinä”, “vain niskajumina” tai “vain tapana purra hampaita yhteen”. Juuri siksi tästä aiheesta kannattaa puhua ymmärrettävästi. Usein suurin oivallus ei ole se, että leuka on kipeä, vaan se, että leuka on ollut jatkuvasti jännittynyt ilman että sitä on edes huomannut.

Miltä purentalihasten kuormitus voi tuntua käytännössä?

Joillakin se on selvä leuan tai poskien arkuus. Toisilla oire tulee esiin vasta aamulla, kun leuka tuntuu yön jäljiltä väsyneeltä tai kireältä. Kolmannella pääoire voi olla päänsärky, ohimoiden paine tai tunne, ettei suu avaudu kunnolla.

Tyypillisiä purentaelimistön oireita ovat:

• puremalihasten tai leukanivelen kipu
• leukojen väsyminen tai jäykkyys
• rajoittunut suun avaus
• leukanivelen naksuminen tai muut niveläänet
• päänsärky
• kasvojen tai korvan seudun kipu.

Tärkeä käytännön huomio on tämä: kaikki leukojen alueen tuntemukset eivät automaattisesti tarkoita samaa asiaa. Siksi hyvä ammattilainen ei lähde “hoitamaan oiretta sokkona”, vaan pysähtyy ensin arvioimaan, kuulostaako tilanne enemmän lihasperäiseltä kuormitukselta vai siltä, että mukana voi olla esimerkiksi leukanivelen, purennan tai hampaiston puolelta tuleva tekijä. 

Mistä purentalihasten jännitys yleensä syntyy?

Usein kyse ei ole yhdestä syystä vaan useamman tekijän yhteisvaikutuksesta. Leuka on alue, johon keho purkaa yllättävän helposti kuormitusta. Stressi, kiire, jatkuva valppaustila, huomaamaton hampaiden yhteen pureminen, narskuttelu, kuormittavat työasennot ja yleinen palautumisen puute voivat kaikki lisätä purentalihasten rasitusta. Purentaelimistön ongelmat ovat laaja kokonaisuus, jossa mukana voi olla sekä lihas- että nivelperäisiä tekijöitä.

Ihminen ei yleensä huomaa itse sitä hetkeä, jolloin leuka alkaa jännittyä, huomio kiinnittyy alueeseen yleensä vasta, kun kipu tai muut oireet alkavat voimistua. Esimerkiksi päänsärky, arkuus, väsymys, se tunne, että hampaat ovat taas olleet liian kauan yhdessä. Siksi purentalihasten käsittelyn todellinen arvo ei ole vain siinä, että joku käsittelee kireää lihasta, iso arvo on myös siinä, että asiakas alkaa tunnistaa oman kuormitusmallinsa ja tiedostaa jännitystilat.

Mitä purentalihasten käsittelyssä oikeasti tehdään?

Hyvä käsittely alkaa ennen kosketusta.

Ensin selvitetään, missä oire tuntuu, milloin se pahenee, millainen arki asiakkaalla on ja liittyykö oireisiin esimerkiksi narskuttelua, suun avauksen jäykkyyttä, päänsärkyä tai leukanivelen ääniä. Tämä vaihe on tärkeä, koska leuan aluetta ei kannata käsitellä mekaanisesti ilman ymmärrystä siitä, mitä ollaan hoitamassa.

Varsinaisessa käsittelyssä pyritään vähentämään puremalihasten ylijännittyneisyyttä ja helpottamaan leuan alueen kuormitusta. Purentalihasten käsittely on aina harkittua, asiakkaan tilanteeseen sovitettua hoitoa.

Taitava ja koulutettu purentalihasten käsittelijä lukee kudosta, reagoi asiakkaan tuntemuksiin ja ymmärtää, että joskus pienikin oikein kohdistettu käsittely on hyödyllisempi kuin aggressiivinen tekeminen.

Sattuuko purentalihasten käsittely?

Rehellinen vastaus on: se voi tuntua. Ja usein juuri tämä mietityttää etukäteen eniten. Puremalihakset voivat olla todella herkkiä, varsinkin jos ne ovat olleet pitkään ylikuormittuneita. Silti hyvä käsittely ei perustu kipuun. Tavoite ei ole tuottaa mahdollisimman voimakasta tunnetta, vaan löytää tapa, jolla jännitys alkaa hellittää turvallisesti. Tässä kohtaa on hyvä puhua myös odotuksista. Purentalihasten käsittely ei aina tunnu “rentouttavalta” samassa mielessä kuin esimerkiksi kevyt hartiahieronta. Kokemus voi olla paikoin intensiivinen, mutta sen pitäisi silti pysyä hallittuna ja järkevänä. Käsittelyn jälkeen alue voi tuntua hetkellisesti aralta, mutta jos hoito on tehty tilanteeseen sopivasti, moni kokee olon samalla kevyemmäksi ja leuan liikkeen vapaammaksi.

Miksi purentalihasten käsittely voi tuoda helpotusta?

Joskus keho tarvitsee kaksi asiaa yhtä aikaa: mekaanista helpotusta ja uudenlaista ymmärrystä. Kun puremalihasten kuormitusta saadaan vähennettyä, leuan alue voi tuntua rennommalta, suun avaus helpommalta ja pään alueen paine vähäisemmältä. Käypä hoito tukee ajatusta siitä, että TMD-oireiden hoidossa hyötyä voi tulla informoinnin, omahoidon, harjoitteiden ja fysioterapeuttisten keinojen yhdistelmästä. Mutta kaikkein kiinnostavin hyöty ei välttämättä ole vain oireen hetkellinen lievittyminen. Se voi olla tämä: asiakas huomaa ensimmäistä kertaa, miltä rento leuka tuntuu. Se on iso asia. Kun ihminen oppii erottamaan jännittyneen ja rennon leuan toisistaan, hän pystyy paljon helpommin katkaisemaan vanhaa kuormitusmallia arjessa.

Purentalihasten käsittely ei ole koko ratkaisu, mutta se voi olla tärkeä osa sitä

Tämä on asia, jonka uskottava ammattilainen sanoo ääneen. Jos purentaelimistön oireilu on jatkunut pitkään, pelkkä yksi käsittelykerta ei välttämättä muuta kaikkea. Jos taustalla on voimakas narskuttelu, stressi, kuormittava arki, purennan erityispiirteitä tai leukanivelen ongelmia, tilanne vaatii usein useamman asian huomioimista. Purentalihasten käsittely on vaan osa laajempaa kokonaisuutta, jossa yhdistyvät kehonhuolto, oireen ymmärtäminen, arjen tavat ja joskus myös hammaslääketieteellinen arvio.

Mitä voi tehdä itse arjessa?

Purentalihasten käsittely voi laukaista akuutin kiputilan, mutta arjessa tapahtuvat pienet muutokset ratkaisevat usein sen, jääkö olo hetkellisesti paremmaksi vai muuttuuko tilanne oikeasti. Hyvä lähtökohta on opetella huomaamaan leuan lepoasento. Lepotilassa hampaat eivät yleensä ole puristettuina tiukasti yhteen. Kun tämän alkaa huomata päivän aikana, moni tajuaa, kuinka usein leuka on ollut turhaan töissä. Lisäksi hyödyllisiä voivat olla: tietoisen yhteen puremisen vähentäminen, taukojen pitäminen työpäivän aikana kuormittavien asentojen vaihtelu, palautumisen tukeminen stressin säätelyn keinot, ammattilaisen ohjaamat harjoitteet, jos niitä tarvitaan.

Milloin kannattaa hakeutua arvioon?

Tämä on tärkeä kohta, eikä sitä pidä sivuuttaa. Jos leuan oireet ovat lieviä ja selvästi kuormitukseen liittyviä, purentalihasten käsittely voi olla hyvä osa hoitoa. Mutta jos kipu on voimakasta, leuka lukkiutuu, suun avaus rajoittuu selvästi, purennassa tapahtuu muutos tai oire pitkittyy, arvio kannattaa hakea hammaslääkäriltä tai muulta terveydenhuollon ammattilaiselta. Käypä hoito korostaa, että TMD-potilaiden hoitovastuu on hammaslääkärillä, joka tekee tarvittaessa yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa. Terveyskirjasto myös toteaa, että leukaniveläänet eivät yksin yleensä vaadi hoitoa, jos niihin ei liity kipua, liikerajoitusta tai purentalihasten arkuutta. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miksi kaikkia oireita ei kannata tulkita samalla tavalla.

Mikä tekee hyvästä purentalihasten käsittelystä aidosti hyödyllisen?

Ei se, että hoito tuntuu “kovalta”. Ei se, että siitä puhutaan monimutkaisesti. Eikä sekään, että jokaiselle luvataan sama lopputulos. Hyödyllinen purentalihasten käsittely tekee kolme asiaa hyvin: Se auttaa ymmärtämään oiretta. Se helpottaa lihasperäistä kuormitusta. Se antaa asiakkaalle keinoja tunnistaa ja vähentää kuormitusta myös itse. Kun nämä kolme toteutuvat, käsittely tuo lisäarvoa, joka kestää pidempään kuin yhden vastaanottokäynnin.

Yhteenveto

Purentalihasten käsittely on hoitoa, jolla pyritään vähentämään puremalihasten ja leuan alueen kuormitusta sekä helpottamaan siihen liittyviä oireita. Purentaelimistön toimintahäiriöihin voi kuulua esimerkiksi leukojen kipua, jäykkyyttä, väsymistä, suun avauksen rajoittumista, nivelääniä sekä päänsäryn, kasvojen tai korvan seudun kipua. Hoidossa korostuvat realistinen arvio, oireen ymmärtäminen, omahoito ja tarvittaessa moniammatillinen jatkohoito. Lyhyesti sanottuna: purentalihasten käsittely on kiinnostava ja tärkeä hoitomuoto juuri siksi, että se ei käsittele vain leukaa. Se käsittelee tapaa, jolla kuormitus näkyy kehossa.

Kemal Könec
Urheiluhieronnan EAT
Koulutettu purentalihasten käsittelijä